Mila Teräksen "Amiraali"

  Kesäinen genderqueer-nuoren tarina 

Amiraali on koskettava kirja Niilosta, kirjoittamisesta kiinnostuneesta lukiolaisesta joka kamppailee androgyynisen, miehisen ja samaan aikaan naisellisen identiteettinsä kanssa. Luin Amiraalin yhdeltä istumalta. Sen tarina oli kipeän todellinen ja ajankohtainen. 

   Kirja keskittyy Niilon ihmissuhteisiin sekä hänen sisäiseen identiteettikriisiinsä. Ahdasmielisen pikkukylän tuomitsevat asukkaat ja Niilon huoltajat, vanhoilliset isovanhemmat ovat realistisia hahmoja joiden ajatusmaailmat ovat räikeässä ristiriidassa kylän nuorten kanssa. Tämän tarinan teinit eivät nimittäin todellakaan istu lähikaupan parkkipaikalla vetelehtimässä: Niilon tuttavat ovat omalla laillaan ilmastoaktivisteja, jotka kapinoivat taiteella kylän huonoja ilmastopäätöksiä vastaan. 

   Kirja on monta kymmentä vuotta muuta kirjallisuutta edellä: Siinä missä muissa tarinoissa alkaa vasta nyt esiintyä sukupuolivähemmistöihin kuuluvia henkilöhahmoja (useimmiten transsukupuolisia sivuhahmoja) Amiraali jättää tarkoituksella Niilon sukupuoli-identiteetin ilman mitään nimitystä. Vaikka Niilo pohtiikin sanoja omalle sukupuolelleen, kirjan lopuksi hän ei ole päätynyt mihinkään selkeään johtopäätökseen. Hän on vasta aloittanut matkansa löytääkseen oman itsensä. 

   On itse asiassa tärkeä aihe, etteivät kaikki tarvitse tai välttämättä halua nimitystä olemassaololleen. Sukupuoltaan miettivän on varmasti myös ihana lopettaa lukukokemus siihen sanomaan, ettei ole mikään kiire tietää kaikkea itsestään.