2022 Kesän BIG THREE

  2022 Kesän BIG THREE: Kreikkalainen mytologia ja modernit supersankarit 

Tänä kesänä kävin rippikoulun, ja mikä muu kristillisestä rippikoulusta olisikaan jäänyt päällimmäisenä mieleen kuin... kreikkalainen mytologia? Ei vaan. Halusin hengellisen teeman ja kreikkalaiset myytit ja tarut ovat olleet suosituimpia modernien adaptioiden kohteita jo kauan. Vielä Jeesuksella ei ole omaa supersankarileffaa... huoh.

 Kirja: Percy Jackson Salamavaras 

Olen pahoillani niille jotka odottivat minun tuovan jotain uudempaa pöytään, nyt on yksinkertaisesti täydellinen aika lukea Rick Riordanin tunnetuin sarja, se saa nimittäin aivan kohta oman Disney+ sarjansa! Kaikille pettyneille: Song of Achilles saa kunniamaininnan hyvänä kakkosvaihtoehtona. 

    Niille, jotka eivät vielä tiedä Percy Jacksonista: Kirjasarja kertoo puolijumalista, joiden vanhempia ovat kreikkalaisten myyttien jumalat. Sarja selittää keskittymis- ja lukihäiriön niin, että lasten aistit ovat tehty taisteluun ja muinaisten kielten lukemiseen luokassa istumisen ja pänttäämisen sijaan. Puolijumalat eivät useinkaan selviä aikuisuuteen, koska hirviöt jahtaavat heitä näiden syntymästään asti. Siksi on olemassa puoliveristen leiri, jonne lapset voivat mennä joko asumaan tai viettämään kesänsä. He saavat opetella taistelutaitoja, nukkua puolisisarustensa kanssa samoissa mökeissä ja syödä herkullista ruokaa jonka heidän vanhempansa ovat heille antaneet. 

    Percy Jacksonin tarina alkaa, kun kesken luokkaretken hänen matikan opettajansa hyökkää hänen kimppuunsa...

 Elokuva: Marvelin "Eternals" 

Niille, jotka ovat kuulleet Marvelin Eternalsista pelkkää pahaa sanoisin, että se on... erilainen. Ohjaaja Chloé Zhao ei ansainnut Oscar-palkintojaan toiminnallisia supersankarielokuvia tekemällä. Hän toi projektiin oman selkeän ihmisläheisen kädenjälkensä. Samaan aikaan kun samana vuonna myöhemmin julkaistu Spider-Man: No Way Home sai Oscar-palkinnon erikoisefekteistä, minä sanoisin että Eternals on Marvel elokuvista se kaikista kaunein. 

    Marvelin versio kreikkalaisista jumalista on ongelmallinen: jo alusta asti heidät esitellään pitkällä Star Wars- tyyppisellä alkutekstillä. Selitys sille, miksi he eivät ottaneet osaa Marvelin aiemmissa elokuvissa on seuraava: Heidän kuulu suojella ihmisiä hirviöiltä, mutta heidän keskenäisiin taisteluihinsa jumalilla ei ole asiaa. Marvelin nykyinen tila, jossa hahmot suurimmaksi osaksi seikkailevat keskenään ilman muiden sankareiden apua, jättää Eternalsin hyvin erilliseksi lopusta MCU:sta. Tämä on uhka JA mahdollisuus, mutta lähinnä se tarkoittaa että ne jotka yleensä välttelevät Marvel-leffoja voivat antaa Eternalsille mahdollisuuden. Hahmot ovat mielenkiintoisia, juoni ulottuu viiden tuhannen vuoden väliselle ajalle ja tunnelma on vakavampi kuin keskiverto Marvelissa.

 Sarja: The Sandman 

The Sandman on Neil Gaimanin sarjakuviin perustuva Netflix-sarja. Päähenkilö Sandman itse perustuu kreaikkalaisten unien jumalaan Morpheukseen. Toki konsepti miehestä joka ripottelee hiekkaa ihmisten silmiin iltaisin ja saattaa heidät unten maille on jokseenkin Eurooppalainen, Suomessa Nukku-Mattina tunnettu. The Sandman kuitenkin sisältää myös kristinuskon paholaisen Luciferin sekä taivaan ja helvetin, joten ei ruveta nyt pilkunviilaajiksi. 

    Sarja on synkkä ja erityisesti väkivallan takia K18. Itse en kokenut mitään kohtausta erityisen ahdistavaksi, mutta verta oli kyllä yllin kyllin erityisesti yhdessä ilmiömäisimmistä jaksoista "24 tuntia" joka sijoittuu ruokabaariin, jonka asiakkailta ja henkilökunnalta katoavat kaikki estot. Sarja sisältää runsaasti pääjuoneen liittymättömiä/hieman liittyviä jaksoja, jotka kertovat kiinnostavista unista, unelmista ja kohtaloista. Monet niistä lukeutuvat myös lempijaksoihini. 

    Varsinainen juoni saa alkunsa kun Dream of the Endless (Sandman) vangitaan hänen metsästäessään yhtä karannutta painajaista ihmisten maailmassa. Käy ilmi, että tämän vanginnut mies oli aikonut napata hänen sisaruksensa Kuoleman (Death of the Endless), mutta saanut väärän saaliin koukkuun.